Taas ruokapitoiset tv-ohjelmat ovat piinanneet minua. Tällä kertaa tuntuu, että ihan sama, mille kanavalle käännän, siellä tehdään macaron-leivonnaisia. En ole koskaan ennen edes ajatellut tekeväni kyseisiä leivoksia. Syynä tietenkin niiden nimi. Makarooni. Mielestäni on hyvin helppo päätellä, että jos leivoksen nimi on makarooni, se on täysin mauton, kuiva ja turha.
No mutta, olenpa minä tuomitseva. Miten voin tuomita leivosraukan pelkän nimen perusteella ennen kuin olemme kertaakaan edes kunnolla päässeet tutustumaan? Tällaistako elämänkatsomusta haluan opettaa lapsilleni? Eikö kaikille pidä antaa yhtäläiset mahdollisuudet? Pitää. Etsin netistä helpoimman mahdollisen reseptin ja ryhdyin hyvyyteni tunnossa tositoimiin. Ihan vaan siis eettisistä syistä. No hei, kuinkas kävi?!
Kyllä taas huomattiin, että ei nimi leivosta pahenna, jos ei leivos nimeä. Näistä tuli nimittäin erittäin hyviä ja nättejä leivoskuoria. Tuosta ohjeen määrästä tuli pari pellillistä, kun söin vähän taikinaakin…vaikka se nyt ei ollu kummosita. Mutta siis tavan vuoks. No, kun leivospohjista tuli niin hyviä, oli pakko satsata täytteeseenkin. Puoleen laitoin suosikkihilloani, sitä sokeritonta vadelmahilloa, mistä olen joskus kirjoittanut aiemminkin. Loppuihin päätin tehdä makeutta taittamaan lemon curdia. Taas googlettamaan ja yllätysyllätys Kinuskikissan blogista löytyi toimiva resepti. Tuoksut olivat jo keittelyvaiheessa viettelevän hyvät…mmm…. ja valmis, kotitekoinen lemon curd vei kertakaikkiaan kielen mennessään! Lusikallinen toisensa jälkeen meni parempiin suihin, kun piti ”koittaa onko se jo jähmettynyt tarpeeksi”. Onneksi jotain jäi makaroonienkin väliin. Makean marengin ja kirpeän sitruunan liitto on solmittu taivaassa ja saanut siunaukseni (minä, taivaan virallien liittojen siunaaja) jo vuosia sitten. Nämä pikku leivokset voivat toimia sinetteinä tälle siunaukselle. Jota siis sekä sitruuna, että marenki minulta todella kaipaavat elämäänsä…niin että ASIAAN takaisin:
Ai, mutta ei mulla ollutkaan muuta. Tuossa nuo reseptit:
MACARON-LEIVOKSET
3 valkuaista
4 dl ruokotomusokeria
150 g mantelijauhetta
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Siivilöi tomusokeri joukkoon pikku erissä koko ajan vatkaten. Lisää lopuksi mantelijauhe. Pursota leivinpaperille kultalantin (kaikille tuttu halkaisijan yksikkö?) kokoisia kiekkoja. Paista uunin alimmalla tasolla 125 asteessa 20 minuuttia. Itse olen tullut siihen tulokseen, että kaikenlaiset marengit onnistuu parhaiten ilman kiertoilman käyttöä. Niinpä paistoin nämäkin vanhanliiton vastuksia käyttäen.
Anna jäähtyä ja levitä tai pursota pohjalle valitsemaasi täytettä. Voit käyttää esim. lemon curdia, hilloa, suklaalevitettä, suklaamoussea, marjamoussea, kreemiä… Laita sitten toinen leivospohja kanneksi.
LEMON CURD
2 sitruunan kuori raastettuna
1 dl sitruunamehua
3/4 dl hillosokeria
3/4 dl sokeria
50 g voita
Laita kattilaan kuoriraaste, mehu ja sokerit. Kiehauta koko ajan sekoittaen. Pienennä lämpöä, kun seos on kiehahtanut ja keitä vielä noin 5 minuuttia, eli kunnes seos alkaa saostua. Älä häkelly päätäsi sekoittavasta, ihanasta sitruunan tuoksusta. Se on normaalia tässä vaiheessa ja kuuluu asiaan. Kaada valmis seos muovikulhoon. Laita muovikulho kylmään vesihauteeseen ja vatkaa varovasti, kunnes seos alkaa olla vaahtomaista. Lisää vielä kuutioitu, pehmeä voi (itse laitoin vähän reilummalla kädellä, kuin tuossa ohjeessa ja ei se nyt varmaan pahemmaksi muuttunut…) ja sekoita tasaiseksi. Kaada valmis lemon curd kannelliseen lasipurkkiin ja anna jähmettyä jääkaapissa jokunen tunti. IHANAA KUN VOIT KÄYDÄ VÄHÄN VÄLIÄ MAISTELEMASSA SITÄ SAMALLA KUN TSEKKAAT JÄHMETTYMISTILANNETTA! Säilyy jääkaapissa pilaantumatta 2-3 viikkoa. Se on sitten eri asia, kenellä tuosta määrästä jää säilytettävää kovin mneksi päiväksi. On nimittäin melko kauppansatekevää tämä sitruunakurttu!
syntisenhyvaa 